.. välitila on se vaihe, jolloin hyväksyy sen, että kaappeihin ei tule ovia, seinä- ja kattolistat jäävät yhtä suurella todennäköisyydellä kiinnittämättä. Mutta kokee silti tyytyväisyyttä jo aikaan saadusta.
Harvalla ylä-asteikäisellä on omaa kaksiota. Samaan aikaan kun vanhin harjoittelee selkeästi entisessä ruokahuoneessa soluasumista tulevaa insinööriopiskelua silmällä pitäen, on keskimmäisellä käytössään kaksio.
Ullakkohuoneiden välistä näet löytyi ovi ja koko väliseinää ei sitten purettu. Emme ole ihan varmoja huoneiden nimityksistä, tällä hetkellä ne ovat etu- ja takahuone.
Nuorimmainen sai kolme kirjahyllyä, joista suurin osa on kyllä väliaikaisesti (samanlaista väliaikaisuutta kuin ovien puute..) minun tavaroillani täytetty. Olohuone kun piti saada tyhjäksi. Onnea on remontoida tyhjää uutta kotia.
Opiskelu on jäänyt, arkityön etsintä on alkanut, ja unelmista tulee pidettyä kiinni kun pää tuottaa uutta ideaa toisensa perään, kunpa vielä olisi sitä aikaa enemmän. Tulossa on "Tsernobyl meets Bambi"- kaulakoruja ja Burleski-mollamaijat ovat jo saaneet tatuointinsa, "vaatteet" ja viikset. Lucha-mollien koristelu on alkanut ja toiveena olisi saada jotakin näytille pariin viimeiseen Laukontorin sunnuntaihin.
Tällä hetkellä kaipaankin eniten jälleenmyyjien lisäksi alihankitaompelijaa joka pysyisi piirrosteni perässä, ei sillä että minulla olisi sellainen joka ei pysyisi.
Laukontorin käsityöläis- ja taiteilija- sunnuntait ovat äitymässä hillittömiksi, ystävättäreni Pee, pitää siitä kiitettävästi huolen. Meillä on jo oma rutiini kuinka sunnuntait menevät. Saavumme paikalle, pidämme inhorealistisen tilannekatsauksen naisen elämästä juuri sillä hetkellä pöydän laiton ohessa. Sitten haemme vohvelia ja kahvia. Ja alamme toistaa kuin rikkinäiset levysoittimet enemmän ja vähemmän stereona osuuskunta Silmiriemun esittelypuhetta.
Erityisesti nyt sunnuntaina kävi ihmisiä joista toivon poikivan sekä minulle että osuuskunnalle positiivisisa asioita tulevaisuutta varten. Kiitos siitä, ja toivottavasti nähdään vielä.
